Tunnelukoista – osa 1

Tunnelukkotyöskentely on valmennukseni ytimessä. Tulen kirjoittamaan usein tunnelukoista ja skeematerapiasta, niin tieto- kuin kokemuspohjaisestikin. Tässä ensimmäisessä tekstissä avaan hieman peruskäsitteitä. Älä pelkää sitä, että tunnelukkoasiat olisivat jotenkin puisia tai tylsiä; päinvastoin niissä piilee mitä värikkäimpiä piirteitä, kun sukeltaa hieman pintaa syvemmälle.

MITÄ TUNNELUKKO TARKOITTAA?

Tunnelukot ovat opittu tapa tuntea, ajatella ja toimia. Ne syntyvät meihin vanhempiemme ja muiden tahojen vaikutuksen kautta lapsuudessamme ja menneisyydessämme. Lapsi aivan kuin imee itseensä ympäristöstä malleja kuinka toimia elämässä. Erilaisia tunnelukkoja on nimetty 18 kappaletta (palaan näihin kaikkiin tulevaisuudessa). Ne voidaan jaotella viiteen pääluokkaan (Young et al. 2018, s. 42-47), jotka ovat:

  • Irrallisuus ja hylkääminen
  • Heikentynyt autonomia ja alisuoriutuminen
  • Heikentyneet rajat
  • Muut-suuntautuneisuus
  • Ylivarovaisuus tai estyneisyys

Mielenkiintoista ja haastavaa tunnelukkoihin tutustumisesta tekee muun muassa se seikka, että henkilöllä voi olla muutama vahva ydintunnelukko ja useampi sekundäärinen tunnelukko, jotka juontuvat näistä ydintunnelukoista. Voikin olla, että ydintunnelukko ei ole selvästi näkyvissä vaan se on jäljille päästään seuraamaan muita tunnelukkoja. Kyseessä ovat muun muassa syy-seuraus-suhteet.

Tunnelukkojen aktivoituessa turvaudumme selviytymiskeinoihimme. Ne voivat olla kolmenlaisia alkukantaiseen tapaamme; joko pakenemme, jäädymme tai hyökkäämme. Kun olemme selviytymistilassa, tunnelukko on saanut meistä niskalenkin ja meillä ei ole vaihtoehtoja toimia. Skeematerapiassa ihmisen persoona on jaettu osiin, ja se osa joka estää tunnelukkojen vahvan aktivoitumisen ja selviytymiskeinoihin turvautumisen on vastuullisen aikuisen osa meissä. Toisin sanoen se on aikuisuuden, tasapainon ja järjen ääni. Ääni joka taistelee haitallisia sisäisiä ääniä vastaan. Tunnelukkotyöskentelyn perusidea on vahvistaa tätä persoonan osaa. Tavoitteena siis on, että ihminen oppii olemaan itselleen hyvä vanhempi ja siten saamaan tunteensa kuuluville ja tarpeensa täytetyiksi. Ihmisen tehtävänä on opetella ne taidot, joita vanhemmilla ei ollut, kun tämä oli lapsi.

”..vastuullisen aikuisen vahvistaminen on koko loppuelämän hanke. Se on aikuisuuden opettelua ja haltuunottoa. Se on jatkuvaa uuden oppimista ja asioiden ja tilanteiden kohtaamista aikuisena, yhdessä sisäisen lapsen kanssa. Vastuullinen aikuisuus on taito, jota voit opetella. Olet oppinut tätä taitoa elämässäsi ja voit oppia sitä lisää. Aikuisuuden vahvistaminen on ennen kaikkea yhteistoimintaa ja vuoropuhelua sisäisen lapsen kanssa. Aikuinen ottaa aina huomioon lapsen tunteet ja tarpeet, ennen kuin toimii.” (Takanen 2011, s. 203.)

ESIMERKIN KAUTTA OIVALLUKSEEN

Tuttu esimerkki suomalaiselle on vaativuuden tunnelukko ja sen esiintyminen. Esimerkiksi isä on voinut olla lapsuudessa siinä määrin vaativa lasta kohtaa, että lapsen emotionaaliset tarpeet eivät ole täyttyneet tyydyttävällä tavalla ja lapsi on kärsinyt ja joutunut siksi selviytymään tilanteissa. Tämä isän vaativuus on imeytynyt lapsen mieleen ja vaikuttaa häneen myöhemmässä elämässä. Isä esiintyy nykypäivänä henkilön mielessä haitallisena, vaativana sisäisenä äänenä. Persoonan osista tunteva osa eli sisäinen lapsi kuuntelee tätä sisäistä ääntä, kuten on lapsena elävässä elämässä kuunnellut, ja lopputulos myös seuraa menneisyyttä. Tarpeet eivät tyydyty ja henkilö turvautuu selviytymiskeinoihin.

muutoksen polku skeematerapia tunnelukot takanen young
Skeematerapia- ja Tunne lukkosi -kirjat

Skeematerapia on kehitetty vaikeiden persoonallisuushäiriöiden hoitoon, mutta mielenkiintoisesti se toimii erittäin tehokkaasti lähes kaikille. Se on tutkitusti tehokas terapiamuoto ja siten poikkeuksellinen, että henkilö voi käyttää sitä itse itselleen ilman ulkopuolista ammattilaista silloin, kun haasteet eivät ole liian vaativia. Vaikeissa tapauksissa skeematerapeutti on tarpeen, mutta silloinkin pitkän ajan tavoite on, että asiakas kykenee auttamaan itse itseään tunnelukkojen kanssa.

Valmennuksessani pureudutaan tunnelukkoihin syvällisesti ja toimivien työkalujen avulla. Skeematerapian positiiviseen maineeseen Suomessa suurella määrällä vaikuttanut kirjailija ja kouluttaja Kimmo Takanen on kouluttanut minut skeematerapian osaajaksi.

Yritän pitää tämän ensimmäisen tunnelukkoihin liittyvät tekstin tiiviinä ja selkeänä. Rönsyilyyn olisi suuri hinku, sillä asiaa riittää lisää joka ikiseen kappaleen tai virkkeeseen liittyen. Jatketaan yhteistä matkaa tunnelukkojen maailmaan tulevissa teksteissä!

Lähdeluettelo:

Takanen, K. (2011) Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta. Helsinki. WSOY.

Young, J., Klosko, J. & Weishaar, M. (2018) Skeematerapia.  Suom. J. Tuulari. Helsinki. Edita Publishing Oy.